Välipäivien sietämätön keveys

Välipäivien sietämätön keveys

Välipäivät on minusta hassu, vaikkakin osuva nimitys joulun ja uudenvuoden väliselle tilalle. Siinä ikäänkuin leijutaan, ollaan siirtymässä tilasta toiseen. Hamletin sanoin:"ollako vai eikö olla". Moni ehkä pysähtyy katselemaan edellistä vuotta, tai sitten katse siintää jo tulevassa vuodessa ja uusissa tavoitteissa ja tapahtumissa. Itse koen usein välipäivinä uuden, jonkun alkavan odotuksen kihelmöintiä. Mitä se on, en [...]

Tasaisesti pientä juhlaa arkeen

Tasaisesti pientä juhlaa arkeen

Lapsuudenkodissani oli tapana viettää jopa toisen nimen nimipäiviä. Siis ei mitään suurieleistä, jätskilitra pöytään ja viivoittimen avulla suoritettu tasajako, sankarille nopea laulu ja sitten jäätelön kimppuun. Sankari tunsi itsensä kuitenkin hieman spesiaaliksi, ja päivä näytti valoisammalta. Muutamassa entisessä työpaikassani juhlittiin spontaanisti milloin mitäkin. Yhdessä piti tuoda pullat, jos auto oli katsastettu tai pojan joukkue voitti [...]

Rikkaruohoista arjen hallintaan

Rikkaruohoista arjen hallintaan

Vähän aikaa sitten otin urakakseni kitkeä rikkaruohot cottage gardenin puolelta. Tuloksena kaksi jätesäkillistä, mikä oli aikamoinen yllätys. Päälle päin määrä ei näyttänyt niin pahalta. Yllätys oli myös, että ne peittivät alleen lukuisan joukon perennan alkuja, jotka kärvistelivät pimennossa. Olen luonteeltani innostuja, ja kiinnostunut monista asioista. Uudet ilmiöt saavat minut uteliaaksi, osaan syvennyn enemmän, osa jää [...]

Madonna

Madonna

Viime vuonna Piccolo Paradisoon ilmaantui Tertin kartanosta Taavetti, tänä vuonna hänen seurakseen Madonna. Hän on hyvin kaunis, aristokraatin luontaisella ylevyydellä varustettu nainen. Jokunen vuosi sitten ihastelin Roomassa roomalaisten tapaa kantaa itsensä. Heissä näkyy muutaman vuosituhannen aikana hankittu sivistys, patriisien perintöä. Vaikka päällä olisi ollut vain vanha t-paita ja farkut, tukka sekaisin ja silmät vielä puoliunesta [...]

È ammazzato…?

È ammazzato…?

Kuusi vuotta sitten houkuttelin Italiasta pitävän ystäväni kanssani Helsingin seudun kesäyliopistoon italian kurssille. Istuimme silloin proseccon äärellä, aurinko paistoi ja kesä oli parhaimmillaan juuri puhkeamassa. Hän vähän epäröi, että riittääkö aika, mutta sanoin, että kurssilla luetaan dekkaria eli sehän on kuin lomaa. Just. No, aloitimme kurssin, ja heti alussa selvisi, että työtä riittää. Dekkari luettiin, [...]

Eetvarttia

Eetvarttia

Yksi tärkeimmistä – ellei jopa tärkein – Piccolo Paradison kukoistuksen salaisuuksista on eetvartti (äitini käyttämä sana tästä ihmeaineesta, ja meille periytynyt). No, monet tuntevat sen ehkä paremmin hevosen lantana. Olen joka kevät levitellyt sitä runsain mitoin kukkapenkkeihin ja kukkaruukkuihin. Kyllä kukoistaa! Eetvartti vaikuttaa siis näkymättömissä, mutta tehokkaasti. Se on vähän niin kuin yhteiskunnassamme asiat, jotka [...]