Ensimmäinen puolivuosisko lähenee loppuaan. On ollut aikamoinen rykäys, paljon muutoksia ja uutta, monessakin mielessä. Uusi työ, uusi vuosikymmen ja uusi sukupolvi. Pää ei ole ihan pysynyt mukana kaikissa tapahtumissa. Pikkuhiljaa alkavat palikat loksahtamaan paikoilleen, silti vielä riittää sulateltavaa.Havahduin noin kuukausi sitten eräänlaiseen identiteettikriisiin. Se kuuluisa kysymys, että kuka ja mikä minä oikein olen. Olen törmännyt [...]
Avainsana: Itsetuntemus
Muutoskäyrällä
Kerroinkin että aloitin tammikuun alussa uudessa työssä. Tehtävä on kuin minulle kirjoitettu, työkaverit aivan mahtavia ja muutenkin todella mukavaa. Päivät ovat vaihtelevia, ja uutta opittavaa sisältyy niistä jokaiseen. Myönteiset, selkeiltäkin tuntuvat muutokset voivat nostaa pintaan outoja tunteita. Muutama viikko sitten havahduin outoon melankoliaan. Kaikki oli enemmän kuin hyvin, mutta miksi silti tuntuu oudolta. Työviikon päätteeksi [...]
Huijarisyndroomasta – milloin ja mikä on riittävän hyvä
Hankin uudet silmälasit. Syynä saada lisää tarkkuutta, esimerkiksi liikennemerkit olisi todella mukava nähdä terävästi, varsinkin nopeusrajoitukset. Viimeisten vuosien aikana olen palannut muovipokien käyttäjäksi, vuosia käytin hengettömiä, jotten olisi näyttänyt pelottavalta. Muovipokatkin maltillisia pehmentääkseen vaikutelmaa. Mielessä oli kuitenkin kaihertanut ajatus saada vähän särmää. Uudet pokat olivat ensimmäiset, joita kokeilin. Ne tuntuivat heti omilta. Pidin myös niiden [...]
Villasukka viikonloppu
Vietin viikonlopun kahden ystäväni kanssa Tammisaaressa. Viikonlopun sisältöä ei oltu juuri suunniteltu, ainoa selkeä etappi oli majapaikka ruokakaupan kautta koukattuna. Sellainen villasukka viikonloppu, lökövaatteita, pitkään pöydän ääressä istuskelua, sohvilla lojumista ja ennen kaikkea aikaa ”puhua kaikesta tärkeästä”. Jokaisella meillä oli takana tavalla tai toisella hektinen ajanjakso, joten pako arjesta ja suorittamisesta oli jokaisella mielessä. Majapaikkamme [...]
Elämän nälkä
Mäntysaaren hiljaisuudessa on ollut hyvä olla. Täällä on riittävästi tilaa pääkopalle reflektoida mitä kaikkea tässä alkuvuoden ja -kesän aikana on oikein tapahtunut. Saari sinällään tekee sen, että ei tule lähdettyä sinkoilemaan mihinkään, lähteminen vaatii omat erityisvaiheensa veneineen kaikkineen. Saaressa olo viestittää myös korvien välille, että ei tarvitse mennä uusille ajatuksen poluille, nyt on riittävästi makusteltavaa [...]
Kotini on peilini
Lunta pyryttää nyt oikein kunnolla. Kohta lähden lapiovarteen kaivamaan rappuset esille, vaikka huomenna tulee vissiin kolminkertainen määrä uutta lunta. Antaa tulla vain, on niin puhdasta ja valoisaa. Tuohon hyvä pakkanen, saa matot hankeen raikastumaan. Sisällä on mukavan kodikasta, joulukuusikin vielä paikoillaan, jouluvaloja siellä täällä, amaryllikset ja joulutähti kukassa. Valkoista niin sisällä kuin ulkona. Year Compassia tehdessäni selasin kolmen edellisen [...]
Vakion derivaatta on nolla
Olen varmasti puuduttanut ympäristöni matematiikalla, siis niiden, joiden kanssa nyt olen jotain ehtinyt tekemään. En osaa puhua mistä muusta, kun se on ainoa asia, mikä täyttää tällä hetkellä pääni. Pääasiassa tekeminen on joko ollut altaassa tai salilla tapahtuvaa, muu jäänyt täysin numeroiden ja symbolien varjoon. Jos on joku sana, mikä kuvaa tätä ajanjaksoa syyskuun alusta [...]
Välitilinpäätös
Minulla on vielä tämä ja ensi viikko töitä ennen lomaa. Taas on menossa se klassinen, että töitä tuntuu olevan ihan riittävästi, maailma on saatava valmiiksi samalla kun kone alkaa hyytyä loman häämöttäessä jo pikkuhiljaa näköpiirissä. Juhannus pysäytti aikamoisen karusellin, irtiotto teki hyvää sekä selkeytti taas isoa kuvaa. Se tarjosi myös hyvän hetken pieneen reflektioon. Kun [...]
Ruoan varastoinnista sen nauttimiseen
Vuosi sitten kaupoissa koettiin ryntäys, kun ihmiset lähtivät täydentämään varastojaan. Ajattelin tuolloin ottaa rauhallisesti, koska Juniorin sanojen mukaan minulla oli jo entuudestaan vuosien ajan kaapeissa varastoja mahdollisen ydinlaskeuman varalle useiksi viikoiksi. Ei vara venettä kaada, joten sinne vain muiden joukkoon hamstraamaan kuivamuonaa ja sitä vessapaperia. Jo ennen keittiöremonttia minulla oli ”Operaatio Pakastin ja Kaapit tyhjiksi”. [...]
Puhu itsellesi kuten teinille
Minulla on musta vyö nopeudessa saada keittiö sekaiseksi. Muutenkin tuntuu, että elän kuin pellossa. Kun yksi tila sotkeentuu, siirryn jouhevasti seuraavaan. Ylös parvelle television ja kirjahyllyn luokse ei muualla oleva sotku näy, ja siksi sinne on mukava iltaisin kömpiä. Kotona työskentely ja kaiken tapahtuminen tässä neljän seinän sisällä on saanut aikaan tiettyä suurpiirteisyyttä siivoamisen ja [...]
Hajatelmia Piccolo Paradisosta 