Olen varmasti puuduttanut ympäristöni matematiikalla, siis niiden, joiden kanssa nyt olen jotain ehtinyt tekemään. En osaa puhua mistä muusta, kun se on ainoa asia, mikä täyttää tällä hetkellä pääni. Pääasiassa tekeminen on joko ollut altaassa tai salilla tapahtuvaa, muu jäänyt täysin numeroiden ja symbolien varjoon. Jos on joku sana, mikä kuvaa tätä ajanjaksoa syyskuun alusta tähän päivään, niin se on turhautuminen. On nimittäin lievästi sanottuna raivostuttavaa, että pyörittää samaa edessään, eikä löydä ratkaisua, vaikka sen pitäisi olla silmien alla.
Mekaanisen laskemisen lisäksi olen tutustunut useampaan matematiikan ohjelmistoon, MATLAB-nimiseen koodaamme itse tehtäviä, ja ratkaisemme sillä ongelmia, GeoGebralla voi pyörittää mukavasti (heh! just…) avaruudessa esimerkiksi vektoreita ja Wolfram Alphalla tarkastaa ratkaisut. Pelkoa osaako ohjelmaa käyttää ei ole ollut. Siitä yksinkertaisesta syystä, että siihen ei ole yksinkertaisesti ollut aikaa. Joten ohjelma auki ja näppäimet laulamaan.
Tuota MATLBia hakkasin viime viikonloppuna 15 tuntia. Meidän pitää palauttaa 30 tehtävää, jotta pääsemme kurssista läpi. Minulla oli siihen mennessä vasta 14 palautettuina, joten kyhäsin 12 kasaan, jotta sain aikataulua kurottua kiinni. Voi sitä tunteiden kirjoa mikä siinä kului! Matemaattisiin aineisiin liittyy rutkasti tunteita, se tässä on ainakin selvinnyt. Turhautuminen, raivo, kiukku, epätoivo, tuska, todellinen kärsimättömän ihmisen via dolorosa. Ratkaisun löytyessä ei aina edes voitonriemua, ehkä vain väsynyt toteamus, että jaahas. Usein sitä ratkaisua ei edes löytynyt, vaan se jäi sitten yhdessä ohjaajien kanssa selvitettäväksi. Tiistai-iltaisten laskuharjoitusten päätyttyä en tainnut muistaa edes nimeäni. Oli siinä yksi valonpilkku ohjaajan kysyessä, että mikä se on tuon integraali, niin vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä.
Matikkamatskujen Villen ja TutorHousen ihanan Tanjan (olisi tosi hyvä, jos saisin Tanjan johonkin nurkkaan tenttisaliin, koska pelkkä hänen läsnäolonsa rauhoittaa ja selkiyttää asioita) lisäksi tällä matkalla on auttanut huikea viiden naisen Matikka-ryhmä Teamsissa. Jeesaamme ja tsemppaamme toisiamme, jaamme turhautumistamme, heitämme läppää jne. Olen itse ollut vahvasti saamapuolella. Pelkkä tunne siitä, että en ole yksin, on muita, jotka käyvät läpi aivan samaa, auttaa todella paljon.
En ole tavannut Matikka-chatin naisia kasvotusten, mutta jo nyt tuntuu kuin olisimme vanhoja ystäviä. Siis upeita ihmisiä! Kaikkein hienoin asia on jakaminen ja vilpitön auttamisen halu. Nämä naiset ajattelevat, että ei ole minulta pois, jos kaveria autan. Jos tämän chat-ryhmän tunne ja tapa toimia leviäisi laajemmalle, maailma olisi huomattavasti parempi paikka. Olen jo itsekseni iloinnut siitä, että opinnot ovat vasta alussa, monta hetkeä yhdessä vielä edessä.
Olenko oppinut jotain muuta kuin matematiikkaa. Kyllä vain. Yksin ei pidä jäädä tuleen makaamaan, apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan. Kun on oikein jumissa, homma pitää laittaa seis, vaikka syödä välillä (siis oikeasti, koodia kirjoittaessa olen niin tilassa, että aamiaisen ja lounaan välillä voi olla seitsemän tuntia!). Harjoitusten tekeminen on kuin kalanmaksaöljy, ei maistu kovin hyvälle, mutta on sinulle hyväksi. Musta huumori on parasta lääkettä nostamaan suosta, ja tarttumaan kynään uudestaan. Vaikka ei aina (siis lähes joka hetki) tajua, ei pidä antaa periksi, kohta (ehkä) asia valkenee.
Eilen tein viisi MATLAB-harjoitusta, yksi ekstraa varmuuden vuoksi. Yhdessäkään en päässyt lopulliseen ratkaisuun saakka muutamasta oikein muodostuvasta kuvasta huolimatta, koska taas ne pe&%#%an koodinpätkät kanittavat jostain kohtaa. Kiroilinko. No kyllä. Pitää muistaa tentissä, että ei puhu tai kiroile ääneen. Tosin Matikka-chatissämme eräs naisista totesi, että suomalaisten perinnejumalien ääneen kutsumista ei voitane pitää vastausten kuiskaamisena kaverille. Onneksi tentti on jo 1,5 viikon kuluttua, niin pystyn puhumaan vihdoin jostain muustakin aiheesta. Anteeksi siis aiheiden yksipuolisuudesta tähän saakka.
Ai niin. Kun integroit, niin muista palauttaa se vakio.
Hajatelmia Piccolo Paradisosta 