Kerroinkin että aloitin tammikuun alussa uudessa työssä. Tehtävä on kuin minulle kirjoitettu, työkaverit aivan mahtavia ja muutenkin todella mukavaa. Päivät ovat vaihtelevia, ja uutta opittavaa sisältyy niistä jokaiseen.

Muutama viikko sitten havahduin outoon melankoliaan. Kaikki oli enemmän kuin hyvin, mutta miksi silti tuntuu oudolta.
Työviikon päätteeksi menimme kahville ystäväni Kaisan kanssa. Kerroin hänelle olostani. Samalla kun puhuin ääneen pääni sisäistä kohinaa, oivalsin mistä oikein oli kyse. Kävin läpi klassista Kübler-Rossin muutoskäyrää.
Elisabeth Kübler työskenteli parantumattomasti sairaiden osastolla, ja havaitsi, että saatuaan diagnoosin potilaat kielsivät asian, eivät uskoneet siihen. Kieltoa seurasi vihavaihe, joka sisälsi turhautumista ja ahdistumista. Tämän jälkeen alkoi kaupanteko, eli tarkoituksen hakeminen, oman tarinan kertominen ja muihin tukeutuminen. Kaksi viimeistä vaihetta olivat masentuneisuus sekä lopulta asian hyväksyminen ja siihen sopeutuminen.
Olen tiedostanut mallin toimimisen ikävien ja työläiden muutosten osalta. Nyt ymmärsin, että myös myönteinen muutos on muutos, eli se poikkeaa tutusta ja turvallisesta vanhasta maailmasta. Siksi siihenkin sisältyy poisoppimista vanhoista tavoista sekä etenkin uuden opettelua.
Oivalluksen jälkeen oloni huojeni huomattavasti. On ihan normaalia tuntea näin, tämä menee ohi. Melankoliani oli jo ns. masennusvaihetta, oivalluksen jälkeen hyväksyin asian, että tämä on nyt uutta ja entinen jäi taakse. Seuraavana maanantaina sopeutuminen oli jo menossa, ja pääsin nauttimaan uudesta täysillä.
Muutoskäyrän läpikäyminen auttaa mieltä mukaan tapahtumiin sekä sulattamaan tunteiden avulla sitä, mikä faktoina on todellisuutta. Uuden aloittaminen on aina vanhasta luopumista. Toivotussakin muutoksessa mieli tarvitsee joskus enemmän aikaa sopeutuakseen siihen, minkä järki ottaa faktoina vastaan.
Paljon puhutaan resilienssistä eli psyykkisestä palautumiskyvystä. Mitä useamman muutoksen tai elämää ravistelevan tapahtuman käy läpi, sen enemmän saa työkaluja kohdata vastaavat tapahtumat, ja yleensä sen nopeammin muutoskäyrän käy läpi. Minusta resilienssi tarkoittaa myös sitä, että hahmottaa missä vaiheessa on menossa ja kyseisten tunteiden olevan täysin normaaleja, jolloin ymmärtää myös olla itselleen armollinen.
Käyrä on käyty läpi, ja nyt nautin täysillä uudesta työstäni sekä uuden oppimisesta.
Aurinkoista ja armollista viikonloppua!