Eilen pidimme ystävien kesken piirakkatalkoot. Keittiön pöydän ääressä pulikat heilui ja ruisjauho pölisi. Naurua ja säätöä, niin kuin yleensä kun touhuamme yhdessä.
Touhusta jäi väreilemään hyvä energia. Sekä jalkaan nostettu ja koristeltu joulukuusi piirakoiden lisäksi.
Reilu viitisen vuotta sitten kun täällä alkoi värittömästi sanottu horisontaalinen linjasaneeraus, ystäväni auttoi minua miettimään miten uudistaisin sisustuksen.
Aloitin puhumalla tavaroiden karsimisesta ja huonekalujen siirtämisestä, mutta hän pysäytti minut heti alkuunsa. Ensimmäinen lähtökohta oli miettiä, että kuka täällä asuu ja toinen erittäin tärkeä asia, että mitä tunteita haluan kotiini. Niiden ympärille luodaan puitteet, jotka sopivat asukkaalle ja mahdollistavat juuri oikeat tunteet.
Keittiössä halusin säilyttää pitkän pöydän, jonka ympärillä olisi paljon naurua, ääntä, keskusteluja sekä hyviä hetki. Ylös parvelle palauttavan pesän, johon ei työnteko ja suorittaminen kuuluisi. Olohuoneen nurkassa lukutuoli arkea pakoon mielikuvituksen virratessa.
Tärkeintä kotona on, että siellä on kaikilla hyvä olla ja hyvät tunteet virtaavat. Hyvää not kin pystyy purkamaan turvallisesti. Mielestäni kodin tehtävä on tarjota paikka, jonka oven avatessa jokainen tietää, että vaikka kuinka myllertää ulkopuolella, kotona on hyvä olla.
Kuuden vuoden takainen keskustelu nousi aamusta mieleen katsellessani joulukuusta ja kynttilän luomien varjojen leikkiä hyasintin vielä tuoksuessa taustalla. Juuri nyt täällä on tunnelma, jota kohdin lähdimme kotia uudistamaan.
Tunnelmallista joulunaikaa!
Hajatelmia Piccolo Paradisosta 